Viikonloppuna tyttikseni aivan yllättäen otti puheeksi vauvakuumeensa. Ei ole kovin tavallista hänelle sitä myöntää... Kaupoilla sitten tuijoteltiin molemmat haltioituneena pieniä nyyttejä tuntemattomien turvakaukaloissa. Awwww... <3 Tuntemattomien tosiaan, toisten ihmisten vauvoja, ei meidän. Sydän saa särön joka kerta, kun ohikulkeva lapsi katsoo suoraan silmiin. Ihan ohimenevän hetken verran.

Sain kutsun kynttiläkutsuille, ja kieltäydyin. Tekosyitä löytyy kyllä, mihin vedota, mutta oikea syy on se, että (ainakin melkein) kaikki sinne tulevat muut ovat taaperoikäisten äitejä. Tai niitä taaperoikäisiä. Kynttiläkutsujen kynttilät eivät mua innosta niin paljon, että ottaisin riskin. Liian raastavaa olisi olla siellä se, joka ei kuulu joukkoon.